Siirry sisältöön
Avoin ja vastuullinen vaikuttaja（https://www.finanssiala.fi/aiheet/vastuullinen-lobbaus-on-avointa/）
AJANKOHTAISTA
TOIMIALASTA
MEISTÄ
YHTEYSTIEDOT
AJANKOHTAISTA
TOIMIALASTA
MEISTÄ
YHTEYSTIEDOT
Avoin ja vastuullinen vaikuttaja
Kuoleman jälkeisen paperisodan helpottaminen
Päivitetty 11.8.2026
Kuoleman jälkeistä sähköistä asiointia täytyy edistää vaiheittain ja vahvassa yhteistyössä
Kuolinpesien hoitamisen byrokratiaa on helpotettava.
Kuolinpesän asioinnin helpottamiseksi tehtävien ratkaisujen on oltava sellaisia, joilla on vahva selkänoja laissa. Kun kyse on kuolinpesän varojen käytöstä, on oltava varmuus siitä, että kuolinpesän nimissä asioivalla on kaikkien osakkaiden hyväksyntä toimilleen. Hyväksyntä on annettava siten, kuin laki edellyttää.
Kuolinpesien byrokratia kulminoituu pitkälti siihen, että varmistetaan, keitä kuolinpesän osakkaat ovat ja että kaikilta on saatu asianmukainen suostumus. Finanssiyhtiöt eivät voi oikoa kuolinpesän asioinnissa kätevyyden nimissä, mikäli laki ei anna oikomiselle tukea.
Kuolleen asiakkaan omaisuustietojen ilmoittamisen omaisille sähköisessä muodossa on perustuttava vapaaehtoisuuteen. Sähköisten toimitustapojen kehityksessä on huomioitava sähköistämisestä aiheutuvat kustannukset ja niiden jakautuminen eri osapuolten kesken.
Kuoleman jälkeen lähiomainen kohtaa byrokraattisen viidakon. Kuolinpesän asioiden hoito nojaa vielä pitkälti paperiseen maailmaan, kun muu yhteiskunta on jo siirtynyt pitkälti sähköiseen asiointiin. Asiaan on tulossa helpotusta, kun Suomessa otetaan käyttöön kuolinpesän osakasrekisteri ja sähköinen palvelualusta vuonna 2027. Rekisteri kuolinpesän osakkaista syntyy osin automaattisesti ja tiedot kulkevat viranomaisten välillä nykytilaa helpommin. Osakasrekisteri ei kuitenkaan ratkaise kaikkia ongelmia, vaan niiden ratkaisemiseksi tarvitaan jatkotyöstöä. Erilaisia ratkaisuja kuolinpesäasioinnin helpottamiseen on kehitetty valtiovetoisessa hankkeessa Edesmenneen omaisen asioinnin vaivaton hoito .
Finanssiyhtiöillä on keskeinen rooli kuolinpesän asioiden hoitamisessa. Käytännössä kaikilla Suomessa on asiakkuus vähintään yhden pankin kanssa. Tyypillisesti asiakkuuksia on useammissa pankeissa ja vakuutusyhtiöissä sekä muissa finanssipalvelujen tarjoajissa.
Miksi kuolinpesien asioiden selvittäminen on hidasta finanssiyhtiöissä?
Finanssiyhtiöiden on kuolinpesän asioita hoitaessaan varmistuttava aina kahdesta asiasta:
keitä kuolinpesään kuuluu
ovatko kuolinpesän kaikki jäsenet antaneet pesän nimissä asioivalle henkilölle lain vaatimalla tavalla valtuuden niihin toimiin, joita pesän nimissä halutaan tehdä.
Kuolinpesään kuuluvat henkilöt varmistetaan tutkimalla perukirjaa ja sen liitteitä, mikä on manuaalista työtä. Liitteet ovat tällä hetkellä paperisia dokumentteja: osin viranomaisilta tulevia, kuten sukuselvitykset, osin vainajaan liittyviä yksityisoikeudellisia asiakirjoja, kuten testamentteja tai ositussopimuksia.
Kuolinpesän osakasrekisteri tuo helpotusta yksinkertaisiin pesiin
Vuonna 2027 käyttöön otetaan kuolinpesän osakasrekisteri. Sen pohjatiedot – eli tieto siitä, ketkä viranomaisrekisterien perusteella ovat pesän osakkaita – muodostuvat jatkossa automaattisesti kuoleman jälkeen muun muassa Digi- ja väestötietoviraston rekisteritietojen pohjalta. Rekisteri on sähköinen.
Hankaluuden aiheuttaa se, että tuo rekisteritieto ei yksinään riitä selvittämään pesän osakkaita. Mikäli vainajan tiedoissa näkyy entinen puoliso, on tiedettävä, onko eron yhteydessä tehty omaisuuden ositus. Samaten tieto mahdollisen testamentin olemassaolosta ei käy rekisteritiedosta ilmi. Näin ollen osakasrekisterin tuottama tieto ei yksinään riitä selvittämään sitä, ketkä kuolinpesään kuuluvat.
Sähköisten valtuutusten on saatava riittävä selkänoja laista
Osaksi kuolinpesän palvelukokonaisuutta on kaavailtu Suomi.fi-palveluun kuolinpesän osakkaiden antamaa sähköistä valtuutusta, jonka nojalla valtuutettu voisi asioida kuolinpesän nimissä. Jotta tällaista valtuutusta voi hyödyntää finanssiyhtiöissä asiointiin, on sille annettava lakitasolla riittävän vahva tuki.
Finanssiyhtiöiden käyttämät valtakirjat yksilöivät yleensä tarkasti, mihin toimiin osakkaat haluavat antaa valtuutetulle oikeuden.